Saaristolaiset muistavat

Gösta Backman, Stora Fagerö, muistelee pelastuneita seuraavasti:

- He tulivat, kolme likaista miestä, sisään yhtenä aamuna. He olivat joten kuten kunnossa, mutta likaisia ja öljyisiä. He eivät olleet kauaa täällä, kaikkihan oli niin hurjan salaista, venäläiset halusivat heidät heti. Äiti sai kellon yhdeltä saksalaisista, mutta sitä ei enää ole. Se oli halpa rannekello, en usko sen edes käyneen.

Gungerd Westerholm, o. s. Backman, Stora Fageröstä muistaa suklaan, jonka oli saanut heillä asuneilta kolmelta saksalaiselta. ”He eivät olleet vahingoittuneet, mutta läpikotaisin kylmettyneitä. Suklaa heillä oli ollut vedenpitävissä pusseissa. Mutta verkkokalvolleni on jäänyt ikuisesti kuva ruumiista, jotka oli pinottu kuin puukasa.”

Backmanin perhe Stora Fagerössä luultavasti kuvattuna joulun aikaan1943. Vasemmalta: Karl Mauritz Österholm (oli käymässä oli asunutut Lingonsaaressa, myöyhemmin Kärringarna saarella), Josefina Karolina Backman, o.s. Sjölund, sylissään hänen pojanpoikansa Gösta, s. 1938, Albert Viktor Backman (s. 1878) ), Ellen Ingeborg, o.s. Wilander, tytär Gungerd s. 1940 sylissään.